Todennäköisesti yleisin kysymys, minkä dogin kanssa liikkuva kuulee. Toinen yleinen toteamus kuuluu: "tuohan syö miehen annoksen päivässä". Itseasiassa aikuinen doggi syö lähes kolmen miehen annoksen päivässä! Koiran aineenvaihdunta on nopeampi kuin ihmisen, joten polttoainettakin vaaditaan enemmän. Tanskandogin ruokintakustannukset eivät kuitenkaan ole niin suuret kuin voisi luulla. Hinta riippuu siitä mitä ruokia käyttää, esim. kuivamuonien hinnat alkavat 1e/kg. Sekaruualla (kuivamuona + riisi, ruuantähteet ym) voi päästä hyvinkin alhaisiin kustannuksiin, kalliimmaksi tulee ruokkia nirsoa kissaa. Ruokaa kuluu eniten 1-2 vuoden välillä, jolloin koiran lihasmassan kasvatus on kiivaimmillaan. Kahdesta vuodesta eteenpäin ruuantarve vähenee ja veteraani-doggi syö jo kuin varpunen. Aikuisen koiran voi ruokkia edullisesti tai kalliisti.

Kasvattaja on velvollinen antamaan pennunostajalle selkeät ruokintaohjeet, joita sitten on syytä noudattaa, sillä kasvuhäiriöiden välttämiseksi ruokinnassa on oltava tarkkana; liika voi olla yhtä paha kuin liian vähän. Kalliiden penturuokien ostamiselta tämän rodun parissa säästytään, koska ne ovat nopeakasvuiselle doginpennulle liian tuhtia sapuskaa.

Dogin karvat ovat varsin lyhyitä, mutta niitä on uskomattoman monta ja koira on hyvin avokätinen jaellessaan niitä ympäristöön. Karvat tarttuvat terhakasti vaatteisiin ja niistä eroon pääseminen on vaikeaa, useimmat meistä jo lienevät luovuttaneet. Kahdesti vuodessa doggi luo turkkinsa ja silloin irtokarvamäärä on suurimmillaan. On hauska katsoa miten sininen olohuoneen matto muuttuu parissa päivässä harmaaksi, imuroinnin yhteydessä taas kutakuinkin siniseksi ja sitten taas harmaaksi...

Dogin turkki vaatii hyvin vähän hoitoa. Itseasiassa on helpompaa pilata turkki liialla hoidolla kuin hoitamatta jättämisellä. Doggi ei vaadi trimmausta ja se voi aivan hyvin olla näyttelykunnossa ilman minkäänlaisia toimenpiteitä, pesu lienee kuitenkin suotavaa. Enimpiä irtokarvoja ja likaa voi silloin tällöin huiskia pois harjalla tai säämiskällä. Kumisuka taas on oiva työväline karvanvaihdon yhteydessä.

Ulkokoiraksi doggi ei sovellu. Ensiksikin sen turkki on liian ohut ja toiseksi seurakoirana se ei viihdy yksin eristettynä. Se haluaan olla sisällä, siellä missä muutkin lauman jäsenet, nukkua samassa huoneessa ja mieluiten tietysti samassa sängyssä! Doggi on sopeutuvainen koira ja kun lapsuusvaiheesta päästään, se yleensä viettää aikaansa löhöämällä tai seurustelemalla lauman kanssa. Ulkoleikit ovat erikseen, eikä doggi siis urheile sisätiloissa. Koiran ja omistajan mukavuutta ja hermoja ajatellen yhden huoneen yksiö on kuitenkin dogille turhan pieni: jompikumpi on aina toisen tiellä.

Tavallisin yhteys, jossa dogin suuri koko kääntyy haittatekijäksi on matkustaminen. Henkilöautossa doggi täyttää takapenkin yksinään, kätevin tapa kuljettaa on farmari- tai pakettiauto. Junien lemmikkivaunut ovat "doggiystävällisiä", josta voi lunastaa kohtuuhintaisen koirapaikan. Linja-autossa matkailu onkin sitten jo huomattavasti ikävämpää: koira ei mahdu muualle kuin käytävälle, jonka se sitten tukkiikin kokonaan. Lentokoneessa dogin on matkustettava rahtitilassa.

Tanskandoggi tulee erinomaisesti toimeen lasten kanssa. Se on kärsivällinen eikä hätkähdä rajuakaan käsittelyä. Suuren kokonsa vuoksi se voi kuitenkin tahtomattaan aiheuttaa vahinkoa esim. tönäisemällä lapsen nurin. Dogin häntä, joka heiluu noin metrin korkeudessa, on varsinainen ruoska ja sen osuminen voi tehdä todella kipeää. Doggia, varsinkaan nuorta sellaista, ja pientä lasta ei ole syytä jättää keskenään telmimään. Jos vahinko sattuu valvomattomissa olosuhteissa voi siitä olla ikäviä seurauksia. Oletetaanpa vaikka että dogin ja lapsen leikkiessä keskenään lapsi kolautta vahingossa otsansa koiran kulmahampaaseen, verta tulee, lapsi on kenties vielä liian pieni selittämään mitä tapahtui, koira on hädissään metelistä. Vanhemmat voivat erehtyä luulemaan että koira on purrut lasta.

Tanskandoggi on seurakoira, joten sen metsästysvaistot ovat lähes olemattomat. Näin ollen sitä voi pitää samassa taloudessa hamsterien, marsujen, kanien ja rottien kanssa ilman alituista pelkoa katastrofaalisesta teurastuksesta. Tietysti se vaatii totuttelua, samoin kuin kissan ja toisen koiran kanssa eläminen, mutta yleensä doggi on valmis aikuisenakin hyväksymään laumaansa uusia jäseniä.

Jos olet joskus ihaillut aikuista, hillityn tyylikkäästi ja ylväästi käyttäytyvää doggia, voimme kertoa että tie tähän lopputulokseen on pitkä ja kivinen, mutta antoisa. Dogin pentu on PENTU, eli se leikkii, riehuu ja pissii lattialle (SUURIA lammikoita) aivan samalla tavoin kuin kaikki muutkin pennut. Dogin pentu on pentu vielä yhdeksän kuukauden ikäisenäkin, kun se on jo kyllin suuri ylettämään pöydille, kirjahyllyyn, keittiön kaappeihin...kiivetessään pöydälle se voi vaikka jyrsiä kattolamppua! Pentu vaatii PALJON aikaa. Paljon enemmän kuin yhden kesä- tai joululoman oppiakseen tavoille. Jos pentusi joutuu jäämään päivittäin yksin moneksi tunniksi kerrallaan, voit varautua lisäämään koiran kustannuksiiin uuden sohva- ja keittiökaluston, pari väliovea, MONTA paria kenkiä ja uuden kokolattiamaton. Naapurit eivät luultavasti enää tervehdi jos asut kerros- tai rivitalossa...

Kun pennunvinkeistä selvitään, on edessä murkun murinat. Reilun vuoden ikäisenä doggi kuin doggi kokeilee kuka kukin on. Se voi rähistä toisille koirille ja MISSääN NIMESSä se ei usko mitään mitä sille sanot. Kaikki minkä se pienenä on iloisesti opetellut, tuntuu haihtuneen taivaan tuuliin. Valitettavan usein tapahtuu niin, että kokematon omistaja ei enää pärjää koiran kanssa; koira on jo suuri ja vahva ja näin vaikeasti hallittavissa voimakeinoin. Tanskandoggi omaa luontaisen johtajataipumuksen ja siksipä sitä ei voikaan suositella ensimmäiseksi koiraksi. Doggi ei suoranaisesti hyökkää omistajaansa vastaan, vaan se kaappaa vallan pikkuhiljaa salakavalasti. Kokenut koiraihminen tuntee merkit jo alkuvaiheessa ja osaa pysäyttää koiran yltiöpäiset pyrkimykset. Kokematon tajuaa asian valittettavan monesti liian myöhään. Jos asiaa ei korjata ajoissa, on käsissä varsinainen ongelmakoira, joka on kaukana siitä hillityn rauhallisesta koiramaailman Apollosta, jota alunperin ihailit. (Huom! Useimmissa tapauksissa ongelmien todellinen aiheuttaja on omistaja, ei koira.)

Dogin kasvattaminen yhteiskuntakelpoiseksi vaatii siis tietämystä ja työtä, työtä, ja vielä kerran työtä. Kun siinä onnistutaan, voi omistaja nauttia ylvään koiransa seurasta ja sen saamasta ihailusta ja todeta sen olevan vaivan arvoista. Hyvin käyttäytyvä ja oman paikkansa laumassa tunteva doggi on todella ihastuttava seuralainen; se on aina iloinen, sopeutuvainen ja osaa asettua nätisti aloilleen vieraassakin paikassa.

Vaikka doggi ei koulutettavuudeltaan ja aktiivisuudeltaan ole mitään koiramaailman huipputasoa, se ei silti tarkoita sitä että se olisi tyhmä. Päinvastoin, doggi on hyvin viisas koira, mutta se osoittaa viisautensa muutoin kuin pelehtimällä ihmisten oikkujen mukaan. Omimmillaan se on eläessään "puolivapaasti" sääntöjen mukaan mutta ilman armeijamaista kuria. Se osoittaa viisautensa sosiaalisella käyttäytymisellään ja sopeutuvaisuudellaan, luoden omia käyttäytymismallejaan ja tapojaan kommunikoida omistajansa kanssa. Tanskandogin tarkoitus ei ole olla työntekijä tai palvelija. Sen tarkoitus on olla KAVERI ja siinä se on hyvä.